| I- epämääräiset | TI- osoittavat | KI- kysyvät ja relatiiviset | ÆI- yleistävät | NENI- kieltävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| -O yleinen asia | IO jokin | TIO se, tuo | KIO mikä, se joka | ÆIO kaikki | NENIO ei mitään |
| -U henkilö, esine | IU joku, jokin | TIU se, tuo | KIU kuka, mikä, se joka, kumpi | ÆIU jokainen, kaikki | NENIU ei kukaan |
| -A laatu | IA jonkinlainen | TIA sellainen | KIA millainen, jollainen | ÆIA kaikenlainen | NENIA ei minkäänlainen |
| -ES omistus | IES jonkun | TIES sen, tuon | KIES kenen, minkä, jonka, kumman | ÆIES jokaisen | NENIES ei kenenkään |
| -E paikka | IE jossakin | TIE siellä, tuolla | KIE missä, jossa | ÆIE kaikkialla | NENIE ei missään |
| -EL tapa | IEL jotenkin | TIEL siten, niin | KIEL miten, kuten, joten | ÆIEL kaikin tavoin | NENIEL ei mitenkään |
| -OM määrä | IOM jonkin verran | TIOM sen verran | KIOM kuinka paljon, jonka verran | ÆIOM koko määrä | NENIOM ei yhtään |
| -AL syy | IAL jostakin syystä | TIAL siksi | KIAL miksi, minkä vuoksi | ÆIAL joka syystä | NENIAL ei mistään syystä |
| -AM aika | IAM joskus | TIAM silloin | KIAM milloin, kun, jolloin | ÆIAM aina | NENIAM ei koskaan |
Osoittavat pronominit (t-alkuiset) ilmaisevat asian hieman etäisenä. Näihin voidaan liittää pieni sana æi, jolloin asia ilmaistaan läheisempänä. Esim.: tiu - se, tuo, æi tiu tai tiu æi - tämä.
Taulukkosanat voivat tarvittaessa saada monikon ja akkusatiivin päätteet. E-päätteiset sanat voivat ilmaista suuntaa (kts. akkusatiivi kielioppiosassa), jolloin ne saavat päätteen -n.
Kiaj libroj? - Minkälaisia kirjoja? Mi ne konas tiujn virojn. - En tunne noita miehiä.
Kie - missä, kien - mihin
Kysyviä pronomineja käytetään myös relatiivipronomineina.
Kiu li estas? - Kuka on hän on?
La viro kiun mi vidis - mies, jonka näin.
Iu ja io -sarjojen käyttö vaatii hieman lisäselvennystä:
Iu-sarjaa käytetään
1. puhuttaessa ihmisistä: Tiu viro estas mia patro. - Tuo mies on isäni.
2. puhuttaessa määrätyistä asioista tai esineistä. Tällöin pronominia usein seuraa substantiivi. Itsenäisesti eli ilman niitä seuraavaa substantiivia käytettynä ne ilmaisevat valintaa, esim. pronominilla kiu on tällöin merkitys "mikä niistä tai kumpi niistä". Esim. Tiu libro - tuo kirja, itsenäisesti Mi prenas tiun. - Otan tuon.
Io-sarjaa käytetään puhuttaessa asioista tai esineistä yleisesti. Niitä seuraava sana ei voi olla substantiivi.
Tio estas bona afero. Se on hyvä asia. Mi komprenas tion. Ymmärrän sen.
| bo- | avioliiton kautta syntynyt sukulaisuus: frato - veli, bofrato - lanko. |
| dis- | hajalle, erilleen: ¼eti - heittää, dis¼eti - heittää, kylvää ympärilleen; iri - mennä, disiri - erota. |
| ek- | alkava tahi lyhytaikainen toiminta: brili - loistaa, ekbrili - välähtää; bruligi - polttaa, ekbruligi - sytyttää; dormi - nukkua, ekdormi - nukahtaa. |
| eks- | entinen: reøo - kuningas, eksreøo - entinen kuningas. |
| ge- | molemmat sukupuolet yhdessä: patro - isä, gepatroj - vanhemmat; mastro - isäntä, la gemastroj - isäntäväki. |
| mal- | suora vastakohta: bona - hyvä, malbona - huono; riæa - rikas, malriæa - köyhä; estimi - kunnioittaa, malestimi - halveksia. |
| mis- | väärin: kompreni - ymmärtää, miskompreni - ymmärtää väärin, miskompreno - väärinkäsitys. |
| pra- | esi-, muinais-: patro - isä, prapatro - esi-isä. |
| re- | jälleen, uudestaan, takaisin: veni - tulla, reveni - tulla takaisin, palata; fari - tehdä, refari - tehdä uudestaan. |
| -aæ- | huono, kehno: skribi - kirjoittaa, skribaæi - töhertää, riipustaa, aæa - kurja, kehno. |
| -ad- | toiminnan jatkuvaisuus tai toistuvuus, vastaa usein suomen verbaali-substantiivia (-minen): pafi - ampua, pafado ampuminen; danco - tanssi, dancado - tanssiminen. |
| -a¼- | konkreettinen esine tai asia, jolla on pääsanan ominaisuus: nova - uusi, nova¼o - uutuus, uutinen; vidi - nähdä, vida¼o - näkymä, näköala. |
| -an- | asukas, jäsen, kannattaja, -lainen: Londono - Lontoo, Londonano - lontoolainen; Kristo - Kristus, kristano - kristitty. |
| -ar- | ryhmä, joukko, kokonaisuus: arbo - puu, arbaro - metsä; vorto - sana, vortaro - sanasto, sanakirja. |
| -æj- | (miehen nimen 2-5 ensimmäisen kirjaimen jäljessä) hyväilynimi: Karlo - Kaarle, Kaæjo - "Kalle". |
| -ebl- | mahdollinen: vidi - nähdä, videbla - näkyvä; kredi - uskoa, kredebla - uskottava, kredeble - luultavasti. |
| -ec- | ominaisuus: bona - hyvä, boneco - hyvyys; amiko - ystävä, amikeco - ystävyys. |
| -eg- | suuri, suuremmassa määrin: pordo - ovi, pordego - portti, varma - lämmin, varmega - kuuma; peti - pyytää, petegi - anoa, rukoilla. |
| -ej- | paikka, jossa teko tapahtuu: lerni - oppia, lernejo - koulu; kuiri - keittää, kuirejo - keittiö. |
| -em- | halukas, taipuisa: kredi uskoa, kredema herkkäuskoinen; labori - tehdä työtä, laborema - työteliäs, ahkera. |
| -end- | pakollinen, välttämätön: pagi - maksaa, la pagenda sumo - maksettava summa, summa joka tulee maksaa. |
| -er- | vähäinen osa, jyvänen: sablo - hiekka, sablero - hiekanjyvä; fajro - tuli, fajrero - kipinä. |
| -estr- | johtaja, päällikkö: þipo - laiva, þipestro - laivan kapteeni, urbo - kaupunki, urbestro - kaupunginjohtaja. |
| -et- | pienempi, vähemmässä määrin: ridi - nauraa, rideti - hymyillä; varma - lämmin, varmeta - haalea. |
| -i- | maa: anglo - englantilainen, Anglio - Englanti, franco - ranskalainen, Francio - Ranska. |
| -id- | jälkeläinen, lapsi, poikanen: bovo härkä, bovido vasikka. |
| -ig- | tehdä joksikin, -ttaa, saattaa siihen tilaan kuin pääsana ilmoittaa: pura - puhdas, purigi - puhdistaa; bruli - palaa, bruligi - polttaa; scii - tietää, sciigi - tiedottaa; morta - kuollut, mortigi - tappaa. |
| -iø- | tulla joksikin, -utua, -ytyä, pääsanan ilmaisema tekeminen kohdistuu tekijään itseensä: ruøa - punainen, ruøiøi - punastua; sidi - istua, sidiøi - istuutua; fari - tehdä, fariøi - tulla joksikin. |
| -il- | työkalu, väline, laite: tranæi - leikata, tranæilo - veitsi; foti - ottaa valokuva, kuvata, fotilo - kamera; flugi - lentää, flugilo - siipi. |
| -in- | naissukupuoli, naaras: frato - veli, fratino - sisar; reøo - kuningas, reøino - kuningatar. |
| -ind- | arvoinen: admiri - ihailla, admirinda - ihailtava; bedaýri - valittaa, bedaýrinde - valitettavasti. |
| -ing- | pidin, kiinnitin: kandelo - kynttilä, kandelingo - kynttilänjalka. |
| -ism- | oppi, aate: marksismo - marksismi, vegetarismo - kasvissyönti, vegetarismi. |
| -ist- | ammatti, työ, toimi, myös harrastaja: maro - meri, maristo - merimies; lingvo - kieli, lingvisto - kielitieteilijä, esperantisto - esperanton harrastaja, esperantisti. |
| -nj- | (naisen nimen 2-5 ensimmäisen kirjaimen jäljessä) hyväilynimi: Maria - Maria, Manjo, Marinjo - Maija, Maiju. |
| -obl- | -kertainen: du - kaksi, duobla - kaksinkertainen, multe - paljon, monta multobla - moninkertainen. |
| -on- | osa, murtoluku: duono - puolet, puolikas, tri - kolme, triono - kolmasosa. |
| -op- | ryhmäluku: triope - kolmisin, kvinopo - viisikko. |
| -uj- | säiliö,astia, rasia: mono - raha, monujo - rahakukkaro; salo - suola, salujo - suolakuppi, suolasirotin; myös perinteisesti maa: franco - ranskalainen, Francujo - Ranska. |
| -ul- | henkilö, jolla on kantasanan mainitsema ominaisuus: brava - urhoollinen, bravulo - sankari, urho; juna - nuori, junulo - nuorukainen. |
| -um- | täsmällistä merkitystä vailla oleva johdin, jolla annetaan sanoille erikseen määriteltävä lisämerkitys: vento - tuuli, ventumi - tuulettaa; folio - lehti, foliumi - selailla. |
Päätteistä voidaan tehdä myös itsenäisiä sanoja ja yhdistää useita päätteitä samaan sanaan.
ilo - väline, työkalu, emo - halu, ema - halukas
etulo - pienokainen
estro - päällikkö, johtaja
estraro - johtokunta, hallitus
estrarano - johtokunnan, hallituksen jäsen.
| al | -lle, luo, kohti: donu al mi! - anna minulle!, al Finnlando - Suomeen. |
| anstataý | sijasta, asemesta: anstataý mi - minun sijastani. |
| antaý | edessä, ennen, eteen: antaý la domo - talon edessä, antaý jaroj - vuosia sitten, Huom.: antaý longe - kauan sitten, antaý nelonge - äskettäin. |
| apud | vieressä, luona: apud la tablo - pöydän vieressä, apud la lernejo - koulun luona. |
| æe | luona, ääressä: li loøas æe ni - hän asuu meillä, meidän luonamme, æe la tablo - pöydän ääressä. |
| æirkaý | ympäri - llä, noin: æirkaý la domo - talon ympärillä, æirkaý cent - noin sata. |
| da | liittää mittasanan tavara- tai lajisanaan: tri kilogramoj da viando - kolme kiloa lihaa, Kiom da mono vi havas? - paljonko sinulla on rahaa?. Vrt. bukedo da rozoj - kimppu, kimpun verran ruusuja (korostaa määrää), bukedo de rozoj - ruusukimppu (korostaa että ne ovat ruusuja). |
| de | 1 omistus (genetiivi): la domo de la patro - isän talo. 2 lähtökohta tilassa (mistä): mi venas de Finnlando - tulen Suomesta; ajassa (mistä lähtien): de tiam - siitä lähtien; lähtökohta, alkuperä ylipäänsä: mi ricevis leteron de mia patro - sain kirjeen isältäni. Vrt. myös el. 3 passiivirakenteen agentti: amata de æiuj - kaikkien rakastama. |
| dum | aikana, kuluessa: dum la milito - sodan aikana. |
| ekster | ulkopuolella: ekster la domo - talon ulkopuolella. |
| el | 1 paikka, minkä sisästä, sisältä (-sta): li venas el lernejo - hän tulee koulusta, Ni trinkas akvon el glaso - juomme vettä lasista. 2 aine, josta: farita el ligno - tehty puusta. 3 määrätty kokonaisuus, jonka osa on puheena: el la infanoj Ernesto estas la plej juna - lapsista Ernesti on nuorin, kelkaj el ni - muutama meistä. |
| en | 1 paikka, minkä sisässä (-ssa): en la æambro - huoneessa. En -n paikka mihin sisälle: mi iras en la æambron - menen huoneeseen. 2 myös abstraktisemmin: en (la lingvo) esperanto - esperanton kielellä, esperantoksi, en kvar tagoj - neljässä päivässä, en la jaro 1996, en majo - vuonna 1996, toukokuussa. |
| øis | asti, saakka: øis la fino - loppuun asti, øis revido - näkemiin. |
| inter | välissä, keskuudessa, väliin: inter ni - meidän kesken, inter la domoj - talojen välissä. |
| je | ei ole omaa merkitystä (ks. prepositiot kielioppiosassa). Voidaan käyttää kun muu prepositio ei sovi. Vakiintuneesti käytetään esim. ilmaisemaan kellonaikaa: je la unua horo - kello yksi. |
| kontraý | vastaan, vastapäätä: kontraý la muro - seinää vastaan; kontraý la leøo - vastoin lakia. |
| krom | paitsi, lisäksi: krom tio - sitä paitsi, krom mi - minun lisäkseni. |
| kun | kanssa, kera, mukaan: kafo kun sukero - kahvia sokerin kera, venu kun mi - tule minun kanssani. |
| laý | mukaan, pitkin: laý la ordono - käskystä, laý la ponto - siltaa pitkin. |
| malgraý | huolimatta: malgraý la ordono - käskystä huolimatta. |
| per | -lla, avulla: per esperanto - esperanton avulla; oni skribas per skribilo - kynällä kirjoitetaan. |
| po | kutakin kohden, à: la infanoj ricevis po tri pomojn - lapset saivat kukin kolme omenaa. |
| por | varten, puolesta: Tio estas por mi - se on minulle, minua varten. |
| post | jälkeen, takana: post tri jaroj - kolmen vuoden jälkeen, kuluttua. |
| preter | ohi: preter la preøejo - kirkon ohi. |
| pri | aihe, (-sta): mi parolas pri vi - puhun sinusta. |
| pro | vuoksi, tähden: pro la malsano - sairauden vuoksi; mi dankas vin pro la letero - kiitän sinua kirjeestäsi. |
| sen | ilman, -tta: sen mono - ilman rahaa, rahatta. |
| sub | alla: sub la arbo - puun alla; sub -n alle: sub la ponton - sillan alle. |
| super | yläpuolella, ylle: super la nuboj - pilvien yläpuolella. |
| sur | -lla, päällä: sur la tablo - pöydällä; sur -n -lle, päälle: sur la tablon - pöydälle. |
| tra | läpi, lävitse: tra la muro - seinän läpi. |
| trans | toisella puolella: trans la rivero - joen toisella puolella; trans -n toiselle puolelle, yli: trans la riveron - joen yli. |
Prepositioita voi myös yhdistellä ja niistäkin voi tehdä sanoja.
Mi konas lin de antaý kvin jaroj - Olen tuntenut hänen viisi vuotta, "tunnen hänet viiden vuoden takaa", anstataýi - korvata, tulla sijaan, senigi iun je io - riistää jlk jotain, kunigi - yhdistää, liittää.