Heimo: Mäntykasvit
Kuusi/Metsäkuusi/Euroopankuusi kukkii toukokuussa, mutta kuusen kukkia on vaikea havaita, koska kukkia muodostuu yleensä vain korkealle vanhojen yksilöiden latvukseen.
Kuvauspaikka: Keskuspuisto
Heimo: Mäntykasvit
Mänty/Metsämänty on sitkeä puu, joka menestyy Helsingissä myös saaristo-oloissa.
Kuvauspaikka: Pihlajasaari ja Lapinniemi.
Heimo: Sypressikasvit
Kuvauspaikka: Kivihaka.
Heimo: Pajukasvit
Muista pajuista poiketen halava kukkii vasta kesäkuussa lehtien jo puhjettua ja kodat avautuvat vasta syksyllä (kuva kolme otettu lokakuussa). Kuvauspaikka: Keskuspuisto/Haaga
Heimo: Pajukasvit
Keväällä "kissojensa" vuoksi poimittava paju on useimmiten kiiltopaju. Pajut ovat kaksikotisia, kuvassa 2 hedenorkko, kuvassa 3 eminorkko.
Kuvauspaikka: Viikki
Heimo: Pajukasvit
Nimensä mukaisesti mustuvanpajun lehdet muuttuvat mustiksi kuivuessaan. Kuvauspaikka: Ruoholahti, Viikki ja Mustavuori
Heimo: Pajukasvit
Kuvauspaikka: Viikki
Heimo: Pajukasvit
Virpapajun voi löytää Helsingissä mm. monista kalliosoistumista keskuspuistossa tai Lauttasaaressa.
Kuvauspaikka: Meilahti ja Lauttasaari
Heimo: Pajukasvit
Raita menestyy Helsingissä keskustaa myöten ja se onkin Helsingin yleisin pajulaji. Kuvat 1 ja 2 kukkiva hedekasvi, kuva 3 emikasvi.
Kuvauspaikka: Ruoholahti/Lapinlahti
Heimo: Pajukasvit
Ruoholahden entisellä satama-alueella kasvaa hyvin pitkä- ja kapealehtinen paju, jota on aikoinaan käytetty punontatöihin.
Kuvauspaikka: Ruoholahti
Heimo: Pajukasvit
Myös haapa kukkii muiden pajukasvien tavoin aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista.
Kuvauspaikka: Ruoholahti
Heimo: Koivukasvit
Helsingissä kasvaa yleisenä kaksi koivulajia. Rauduskoivu on tunnistettavissa tyvikaarnaan ilmestyvistä mustista pystyhalkeamista ja kahteen kertaan sahalaitaisista lehdistään.
Kuvauspaikka: Viikki ja Lapinlahti
Heimo: Koivukasvit
Hieskoivun tyvi pysyy vaaleampana ja sen lehden ovat vain kerran sahalaitaiset. Tuulenpesiä esiintyy vain hieskoivuissa.
Kuvauspaikka: Lauttasaari ja Lapinlahti
Heimo: Koivukasvit
Tervaleppä on tyypillinen alkuperäiskasvi Helsingissä sisälahtien rannoilla.
Kuvauspaikka: Lapinlahti
Heimo: Koivukasvit
Vaikka rannikon tuntumassa kasvaa vain tervaleppiä, jo muutaman kilometrin päässä rannasta voi tavata tavallisen harmaalepän.
Kuvauspaikka: Lapinlahti
Heimo: Pähkinäkasvit
Pähkinäpensas on suhteellisen yleinen Helsingissä, mutta pähkinöitä ei välttämättä tule joka vuosi.
Kuvauspaikka: Pasila, Mustavuori ja Pasila
Heimo: Pyökkikasvit
(Metsä)tammi kasvaa Helsingissä pääasiassa istutettuna, mutta se on myös vakiintunut viljelykarkulainen.
Kuvauspaikka: Kaivopuisto, Ruoholahti
Heimo: Jalava
Jalavaa käytetään Helsingissä puistopuuna, mutta se siementää runsaasti ja versoo paikoissa, joissa on sille sopivaa maata.
Kuvauspaikka: Ruoholahti ja radanvarsi Kampissa
Heimo: Vaahterakasvit
(Metsä)vaahtera valittiin vuonna 1996 Helsingin nimikkokasviksi. Se on Helsingissä alkuperäinen laji, vaikka nykyään suurin osa vaahteroista onkin istutettuja.
Kuvauspaikka: Lapinlahti
Heimo: Jalava
Metsälehmus eli niinipuu on Helsingissä nykyään lähinnä puistopuu, mutta sen voi tavata myös luonnonvaraisena Helsingin lehdoissa.
Kuvauspaikka: Viikki, Stansvik
