Kanariansaarten luonto


Tästä pääset suoraan kuvaluetteloon (225 kuvaa).


   



Kanariansaaret ovat paljon muutakin kuin hotellialueita ja uimarantoja. Näillä saarilla on poikkeuksellisen monipuolinen ja omaperäinen luonto, joka ilmenee erityisesti saarten tuliperäisessä maastossa ja kasvillisuudessa. Olen kerännyt tähän kansioon luontokuvia kolmelta saarelta: Gran Canaria, Teneriffa ja Gomera.

Kullakin saarella on omat erityispiirteensä, mutta luonnon kannalta tärkeämpää kuin saaren nimi on ilmastovyöhyke. Vyöhykkeiden muodostuminen riippuu ensi sijassa kunkin paikan korkeudesta merenpinnasta lukien ja kosteusolosuhteista. Ilmastovyöhykkeitä voidaan luokitella eri tavoilla. Tässä kuvakansiossa käytän seuraava luokitusta: rantavyöhyke, ainavihantien lehtimetsien vyöhyke, havumetsävyöhyke sekä ylänkövyöhyke ja huiput. Lisäksi olen erotellut kalliokasvillisuuden ja rinnemaisemat sekä ihmisten aiheuttamat muutokset kasvistoon ja maisemaan.


Rantavyöhyke

Välittömästi meren rannan tuntumassa olevalla vyöhykkeellä vallitsevat ankarat olosuhteet. Kasvien ja eläinten on siedettävä kuumuutta, kuivuutta ja suolaisuutta. Kasvit ovat kehittäneet erilaisia keinoja selvitäkseen näissä olosuhteissa.

Esimerkkilajeja rannan tuntumasta:

Kanarianmehikorva
Zygophyllum fontanesii 		Säkkäräpukinpensas
Lycium intrincatum 		Balsamityräkki
Euphorbia balsamifera

Välittömästi merenrannan jatkona on kuiva pensaskasvillisuuden vyöhyke. Saarten eteläpuolella se jatkuu noin 600 metrin korkeudelle, pohjoisrannikoilla se on huomattavasti kapeampi.

Kuivan alueen esimerkkilajeja:

Kanariantyräkki
Euphorbia canariensis 		Pensasrisuvalvatti
Launaea arborescens 		Kanarianriippapensas
Plocama pendula

Lisää kuvia rantavyöhykkeen luonnosta.


Ainavihantien lehtimetsien vyöhyke

Kosteiden sumupilvien vyöhyke on ihanteellinen subtrooppisille lehtipuille. Vyöhykkeestä käytetään espanjankielistä nimitystä monteverde (vihreä vuori).

Monteverde-vyöhykkeen karuimmissa ja kuivimmissa osissa esiintyy puukellokanerva-kanarianmyrtti-kasvillisuutta (Fayal-brezal).

Puukellokanerva-myrttialueen esimerkkilajeja:

Puukellokanerva
Erica arborea 		Kanarianmyrtti
Myrica faya 		Kanarianmansikkapuu
Arbutus canariensis

Lehtimetsävyöhykkeen rehevimmillä alueilla kasvaa laakeripuumetsää (laurisilva-metsää). Suurin osa siitä on kuitenkin hakattu pois ja maa on otettu ihmisten hyötykäyttöön. Pieni osa alkuperäisestä laurisilvasta on suojeltu. Tällaisia alueita on mm. Teneriffalla Anagan niemimaalla, Gomeralla ja myös Portugalille kuuluvalla Madeiralla.

Laurisilva-metsän esimerkkikuvia:

Laakeripuu-metsää
Laurisilva 		Kanarianlaakeripuu
Laurus azorica 		Kanarianpunakello
Canarina canariensis

Lisää kuvia ainavihannan vyöhykkeen (monteverden) luonnosta.


Havumetsävyöhyke

Lehtipuumetsän yläpuolella noin 1000-2000 metrin korkeudella on havumetsiä. Vyöhykkeen valtalaji on kanarianmänty. Se on sopeutunut hyvin tällä alueella vallitseviin olosuhteisiin. Sillä on pitkät neulaset, jotka tiivistävät sumupilvistä kosteutta, joka sitten valuu sateena maahan.

Havupuuvyöhykkeen esimerkkilajeja:

Kanarianmänty
Pinus canariensis 		Kanarianvalkovihma
Chamaecytius proliferus 		Kanarianpeippo
Fringilla teydea

Lisää kuvia havumetsävyöhykkeen luonnosta.


Ylänkövyöhyke ja huiput

Korkeimmat saaret yltävät yli 2000 metrin korkeuteen. Tämä vyöhyke on pilvikerroksen yläpuolella, joten sadetta tulee vähän ja auringonpaiste on voimakasta. Teneriffalla sijaitseva Teide on koko Espanjan korkein vuori. Sen ympärillä on Las Cañadasin kaldera. Maisemalle ovat tyypillisiä erilaiset laavamuodostelmat sekä siellä täällä kasvavat pienet pensasmaiset kasvit.

Ylänköalueen näkymiä:

Teidenpilviretama
Spartocytisus supranubius 		Lumihuippuinen Teide
  		Teidensulkalatva
Pterocephalus lasiospermus

Lisää kuvia Las Cañadasista ja Teideltä.


Kalliokasvillisuus

Kanariansaarille ovat tyypillisiä myös jyrkät vuorenrinteet, joilla on oma erikoistunut kasvillisuutensa. Kalliokasveja esiintyy kaikilla vyöhykkeillä. Korkeutta tärkeämpiä tekijöitä ovat rinteen valoisuus ja kosteus.

Kalliorinteiden esimerkkilajeja:

Kylämehipuu
Aeonium urbicum 		Kultamehipuu
Aeonium arboreum 		Kanarianjättivalvatti
Sonchus congestus

Lisää kuvia rinteiltä ja rinnekasveista.


Ihmisen luomat maisemat

Kanariansaaret ovat pitkään olleet intensiivisen maanviljelyn kohteena. Nykyään erityisesti rakentaminen muuttaa maisemia. Ihminen muuttaa usein kasvimaisemaa myös tahtomattaan, kun viljelykseen tuodut lajikkeet villiintyvät tai muun siemenen joukossa tulee uusia lajeja vahingossa. Tällaiset lajit kasvavat erityisesti alueilla, joita kasvitieteilijät kutsuvat joutomaiksi, ruderaateiksi. Luonnon kannalta maa ei ole joutomaata, mutta kyseessä ovat ihmisen muokkaamat paikat, jotka ovat sittemmin jääneet oman onnensa nojaan, kuten hylätyt tontit ja viljelykset, varastoalueet ja tienreunat.

Joutomaiden esimerkkilajeja:

Okaopuntia
Opuntia dillenii 		Nuokkukäenkaali
Oxalis pes-caprae 		Tuliunikko
Eschscholzia californica

Erityisesti saarten pohjoisrannikoilla vallitsee ihanteellinen ilmasto trooppisille ja subtrooppisille kasveille. Ihmiset ovat valinneet näiden alueiden kasvilajien joukosta muutaman sataa lajia, joita kasvatetaan pihoilla ja puutarhoissa kaikkialla lämpimän ilmaston maissa. Suuri osa näistä lajeista on tavattavissa myös Kanariansaarilla. Olen kerännyt eri puolilla maapalloa ottamiani kuvia eksoottiset kasvit-kansioon. Monet kuvista on otettu juuri Kanariansaarilla.

Puutarhojen ja pihojen esimerkkilajeja:

Tulppaanitrumpetti
Spathodea campanulata 		Presidentinpalmu
Washingtonia filifera 		Sinipotkurikukka
Petrea volubilis

Lisää kuvia ihmisten tuomista kasveista ja ihmisten muokkaamista maisemista.

Eksoottiset kasvit-kansio.


Mikäli olet kiinnostunut enemmän Kanariansaarten luonnosta, suosittelen Hannu ja Leena Aarnion kirjaa Kanariansaarten luonto-opas.

© 27.3.2008 Sakari Kauppinen | Helsinkiläinen kasvio | Matkat-sivu